Tästä musiikkia

Aurinko oli laskenut jo jonkin aikaa sitten ja vain satunnaisten autojen valot valaisivat lumista maisemaa. Puiden oksat kannattelivat suuria valkeita kinoksia ja tien pientareille oli aurattu suuret kasat lunta. Muutama valkea hiutale leijaili ilmassa laskeutuen hitaasti maahan muiden kaltaistensa joukkoon.

Tutussa kahvilassa notkui tänä iltana normaalia enemmän nuorisoa, joista suurin osa oli jakautunut pöytiin ympärille keskustelemaan ja viettämään aikaa keskenään. Clea istui kuitenkin yksin suuren ikkunan vieressä ja katseli lumihiutaleiden hidasta putoamista. Niin pieniä ja herkkiä hiutaleita, jotka osuessaan kämmenelle sulaisivat ja valuisivat maahan.

Clean ajatukset katkaisi kahvilan tarjoilija, joka toi suuren kupin kahvia tytölle. Clea vilkaisi hämmentyneenä tarjoilijaa, mutta ennen kuin hän ehti sanoa mitään, tarjoilija vastasi: ”Se on lahja tuolta pojalta tuolla tiskin edessä”. Clea vilkaisi tiskiä ja kohtasi ystävällisen hymyn. Clea nyökkäsi pojalle kiitokseksi ja otti pienen hörpyn kupista. Hän siirsi katseensa jälleen ikkunaan ja tunsi pienen ilon tunteen sydämessään.

Poika tuli Clean luokse ja istuutui tätä vastapäätä. Tyttö käänsi katseensa hieman kysyvän näköisenä poikaan, joka hymyili ystävällisesti.

”Kiitos kahvista”, Clea kiitti itsekin hieman hymyillen.

”Ole hyvä. Ajattelin, että tarvitset pientä piristystä, kun näytit aika yksinäiseltä”, poika vastasi.

”Ai… No, niinhän minä varmaan tarvitsinkin”, Clea sanoi hiljaa.

”Olen Daniel, entä sinä”, poika esittäytyi.

”Clea”, Clea vastasi ja jokin hänen sisällään sanoi, että hänestä ja Danielista voisi tulla hyvät ystävät.

Hetken molemmat istuivat hiljaa miettien, mitä sanoisivat. Kahvilassa ei ollut kovin rauhallista jutella ja meteli sen kuin tuntui lisääntyvän. Clea tahtoi sanoa jotakin, mutta ei tiennyt mitä. Danielkin näytti miettivän, miten jatkaa lyhyeksi jäänyttä keskustelua.

”Täällä on aika meluista, joten haluaisitko lähteä vaikka pienelle kävelylle”, Daniel viimein ehdotti.

”Toki, mennään vaan”, Clea vastasi pienen mietinnän jälkeen.

Clea keräsi vähäiset tavaransa pikaisesti, kietoi pitkän kaulaliinan kaulaansa ja veti lämpimän takin päälleen. Pian molemmat astuivat ulos lämpöisestä kahvilasta ja saapuivat kylmälle kadulle, jonka varrella ei ollut kuin muutama katulamppu. Ilman päämäärää Cleo ja Daniel lähtivät kävelemään lumista tietä pitkin tutustuen toisiinsa.

”Vaikutat iloiselta tyypiltä, joten saanko kysyä, miksi olit niin allapäin kahvilassa”, Daniel kysyi jonkin ajan kuluttua.

Clean iloinen hymy hyytyi hieman ja hän käänsi katseensa Danielista.

”No, tänään vaan oli vähän huono päivä”, Clea sanoi hiljaa.

”Tapahtuiko jotain erityisen kamalaa?”, Daniel kysyi.

”Hmm… Niinkin voisi sanoa. Erosin pitkäaikaisesta poikaystävästäni… Tai itse asiassa hän jätti minut”, Clea kertoi ja tunsi kuinka kyyneleet pyrkivät väkisin esiin.

”Todellako? Miksi ihmeessä hän jätti sinut? Vaikutat niin mukavalta”, Daniel hämmästyi.

”En… En todellakaan tiedä”, Clea sanoi kyynelistä tukkoisella äänellä.

Daniel nosti toisen kätensä tytön olkapäälle ja veti tämän lohduttavaan halaukseen. Clea halasi takaisi, eikä tahtonut päästää irti.

”Tämä on niin outoa”, Clea nauroi kyyneltensä seasta, ”En edes tunne sinua kunnolla ja nyt jo vuodatan murheitani”

”Ei se mitään, onhan se hyvä purkaa tunteitaan välillä”, Daniel hymyili.

”Niin, niinhän se on. Eikä minulla oikeastaan ole muitakaan, joille kertoa”, Clea totesi.

”No siinä tapauksessa voit kertoa minulle”, Daniel sanoi, ” Jos siis haluat”

”Toki. Haluaisitko tulla luokseni yöksi? Muutin jonkin aikaa sitten poikaystäväni kanssa ihan tähän lähelle ja erottuamme, hän sai lähteä. En haluaisi olla yötä yksin ja samalla voisimme jutella”, Clea ehdotti.

”Kyllä se käy”, Daniel vastasi.

Clea irrottautui Danielin halauksesta ja he lähtivät kohti Clean kotia. Matkalla Clea kertoi miten oli tavannut entisen poikaystävänsä ja mitä he olivat yhdessä tehneet. Daniel kuunteli tarkkaavaisena ja päätti, ettei koskaan hylkäisi Cleaa. Tämä tyttö ansaitsi vain parasta ja Daniel päätti pysyä Clean ystävänä loppuun asti.

Lumi hiutaleet leijailivat hiljalleen maahan peittäen Clean ja Danielin jättämät jalanjäljet. Tämä voisi olla vanhan loppu ja uuden alku…