Aurinko oli noussut jo korkealle taivaalle ja pilkisteli nyt puiden latvustossa häikäisten välillä silmiä. Kauempaa kuului jo lintujen laulua ja eläinten rapistelua, kun ystävykset rämpivät takaisin leiriin Sara edelleen jonon hännillä.

”Ollaan ihan varmaan kierretty ympyrää. Ette kai te oo eksyny?”, Sara marisi. 
      
”Eikä olla. Me tultiin tätä samaa polkua pitkin, joten päästään tätä pitkin takaisinkin”, Vanessa huusi edestä.

”Joo niin varmaan. Jos kerran tiedät niin tarkkaan, niin kauanko meillä vielä kestää ennen kun päästään takaisin?”, Sara kysyi ärsyttävällä äänellä.

”No päästäisi nopeammin, jos eräällä olisi paremmat kengät, eikä tarvitsisi madella eteenpäin”, Vanessa vastasi ärsyyntyneenä. Pojat olivat välissä vain aivan hiljaa puuttumatta asiaan ollenkaan. Oli parempi antaa tyttöjen tapella, jos heitä ei vedettäisi siihen mukaan.

”Just. Heti oot taas syyttämässä mua”, Sara kimpaantui entisestään. Elias arveli, että kohta olisi kunnon sota pystyssä, jos molemmat jatkaisivat samaa rataa.

”Kunhan mainitsin”, Vanessa sanoi kohauttaen olkiaan merkiksi siitä, että keskustelu oli käyty loppuun. Sara tuhahti kiukkuisena, mutta antoi asian olla.

Noin kymmenen minuutin kuluttua leiri pilkisti puiden seasta. Leiriin päästyään, Sara suorastaan ryntäsi telttaansa ja sulkeutui sinne. Pojat jäivät Vanessan kanssa nuotion lähettyville seisoskelemaan hiljaa, ihmetellen samalla Saran käytöstä.

”Pitäisiköhän nämä sormukset puhdistaa. Ne ovat ihan sammalen ja mullan peitossa”, Vanessa avasi keskustelua.

”Niinpä kai”, Elias vastasi hieman poissa olevana.

”No. Kuka tahtoo lähteä mukaani etsimään jonkin sortin jokea tai lampea? Aivan varmasti täällä sellainen on”, Vanessa kysyi.

Vanessa sai vastauksekseen vain hiljaisuutta ja tuhahti hieman pettyneenä.

”Ei sitten. Mikä teitä kaikkia vaivaa tänään!”, Vanessa ärsyyntyi ja lähti takaisin metsään päin.

Pojat jäivät nuotiolle seisomaan hieman hämmentyneinä. Tyttöjen riiteleminen oli jotenkin latistanut tunnelmaa ja sekä iloisuus että innostus olivat kateissa. Tommi pudisteli päästään ylimääräiset ajatukset pois ja ehdotti nuotion sytyttämistä. Muut myöntyivät siihen, vaikka aurinko olikin noussut jo melkein keskelle taivasta ja lämmitti mukavasti.

Vanessa marssi vieläkin hieman pettyneenä metsässä ja mietti samalla, millainenkohan reissusta tulisi, jos kaikki olisivat tällaisia loppu ajan. Vanessa pudisti päätään yrittäen unohtaa ajatuksensa ja keskittyi vain joen tai lammen etsimiseen. Vatsa alkoi pian ilmoitella olemassa olostaan kurnimalla nälästä. Vanessa oli syönyt viimeksi aamulla ja nyt päivä alkoi olla jo pitkällä. Tyttö yritti ajatella jotakin muuta, mutta vatsa vain kurni entisestään.

Vanessa arveli menneen noin kymmenen minuuttia, kun hän saapui pienelle aukiolle, jossa oli aika suuri syvältä näyttävä lähde. Vanessa innostui löydöstään niin, että unohti kurnivan nälän ja kiiruhti veden ääreen. Hän otti sormukset taskustaan, jonne oli ne matkan aikana laittanut, ja upotti ne kädessään jäätävän kylmään veteen. Vanessa huuhtoi sormuksia kylmässä vedessä niin, että hänen sormensa kohmettuivat. Kohmeisilla sormilla oli hankala pitää luja ote sormuksista, eikä mennyt kuin hetki, kun harmaa sormus putosi Vanessan kädestä. Tyttö katseli minne sormus oli pudonnut, eikä se vaikuttanut olevan puolta metriä syvemmällä. Onneksi lammen reuna ei ollut niin syvää, ettei pohjaan olisi nähnyt.
Vanessa teki pikaisen havainnoinnin ympäristöstään. Maassa lojui pari katkennutta oksaa ja rannassa törrötti muutaman läheisen puun juuret. Kauempana näkyi myös kolme tai neljä kiveä, mutta niistä ei olisi apua. Vanessa päätti käyttää puun juuria hyödykseen ja siirtyikin hieman lähemmäs puuta.

Hän otti mahdollisimman tukevan otteen hieman liukkaasta juuresta ja yritti saada jalkansa mahdollisimman tukevasti maata vasten. Kun Vanessa oli mielestään tarpeeksi tukevasti rannalla, hän kurkotti sormusta kohti. Jääkylmä vesi sai kylmät väreet kulkemaan Vanessan selkää pitkin ja vedessä olevan käden kohmettumaan entisestään. Kun Vanessa viimein kosketti sormusta ja sai siitä kiinni, hänen otteensa liukkaasta juuresta lipesi ja tyttö horjahti hieman. Pieni horjahdus riitti ja Vanessa putosi suoraan syvään ja kylmään veteen.